Hyvä sunnuntai

Olipa ihana päivä, vaikka en saanut kuin murto-osan tehtyä asioista, joita olin suunnitellut tänään tekeväni. Mutta tein borssia neljä litraa. Söin niistä neljästä litrasta jo kaksi.


No ei ehkä ole kovin hyvännäköistä kuvassa, mutta kaikkiruokaiselle kyllä maistui.

Itseasiassa innostuin tekemään borssia huonon omantunnon ajamana. Turistin saarnan jälkeen rupesin pohtimaan, että milloin olen viimeksi tehnyt kunnon ruokaa, kun normaalisti elän lähinnä karjalanpiirakoilla, hedelmillä, suklaalla, nakeilla ja pinaattikeitolla (ei onneksi kuitenkaan samalla aterialla syötynä, ehkä minulla on vielä toivoa).

Pitäisi tehdä enemmän ruokaa itse, kotiruoka on hyvää, terveellistä ja edullista. Mutta sitä on niin laiska! Siksi kokkailut jäävät viikonloppuihin, tosin silloinkaan ei aina tule tehtyä lämmintä ruokaa.

Hartaan sunnuntai-illan päätteeksi:
Jos minulla tulisi ikinä tarvetta uskonnolle, niin lukisin ajatuksella Lolcats -raamattua (via Annikki).

Vuosia täyteen

Tänään täytän kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

Sen vuoksi onkin kiva, että olen todella tyytäväinen elämääni. Vaikka marmatankin täällä usein ja ihan kaikesta, loppujen lopuksi olen tosi tyytyväinen. Minulla on siippa, joka on samalla paras ystäväni, ihana perhe, ihania ystäviä ja kavereita (ja opin käyttämään Feisböökkiä, kaikki sinne nyt heti, haluan lisää kavereita).

Tänään on tiedossa shoppailua, sminkkaamista, viinittelyä ja syöpöttelyä. Mikäs sen parempaa. Itseasiassa aloitin juuri aamun nauttimalla kroatialaista päärynäviiniä. Oh, kuinka dekadenttia.

Eilen sain perheeltä synttärilahjoja:


Äidiltä äänikirjana Hilja Valtosen "Nuoren opettajattaren varaventtiili". Kirjan olen lukenut ehkä viisi kertaa, mutta on hauska myös kuunnella se. Viisi tuntia taattua Valtosta! Lahja tosin taisi olla myös vihje siitä, että se gradu olisi paras saada valmiiksi (Joo, äiti). Isäni pienestä vihjeestä antoi minulle Vintage Fashion -kirjan, joka on todellista silmänruokaa. Sieltä voi poimia kaikki haluamansa asukokonaisuudet, joita on paljon. Sisaruksiltani sain lahjakortin NoaNoaan (oi onni ja autuus) ja sisareltani vielä kaulakorun.

Matroskin ja Liivia ovat esitelleet lempikorujaan. Minä innostuin ja pääsin jo niin pitkälle, että kumosin koruni tarjottimelle. Kunhan ensiksi nämä järjestän, niin enköhän ne lempikorunikin esittele. En ole oikeasti tajunnut, kuinka paljon koruja minulla onkaan...



Neulonut en ole oikeastaan viikkoon(!), mutta viikonloppuna tein omppupiirakkaa ja kovin kokeellista kinkkuparsakaalitomaattipaprikapiirakkaa, josta tuli ihan yllättävän hyvää.

Almost cute overload

Mietin vain, että missä vaiheessa kyllästyn pitsiin, nappeihin ja villaan?


Toivottavasti en ikinä. Uutta pitsinappivilla -juttua tulossa!

Jos joku ei ole vielä käynyt Cute Overload -sivustolla, niin nyt on paras käydä. Omia suosikkejani ovat kuvat siileistä.

Käsityö-/lifestyle -blogi Nest Decorating on myös visiteeraamisen arvoinen. Keijukruunut ovat ihania ja niin söpöjä.

Pitää myös todistella itselleen (ja muille), että kyllä minustakin pieni martta löytyy: Kävimme keräämässä loput mummolan viinimarjat talteen. Mikseivät mustikat voi myös kasvaa tertuissa?

Ns. pehmeä lasku

Iltapäivän ilo:

Pihalla varjossa salaattia ja hyvä kirja. Myös Finlayn edellinen kirja Colour on mainio. Jewels-kirjaan törmäsin sattumalta lentoaseman R-kioskissa.

Viime yönä palasin Kroatiasta ja tämä päivä on mennyt ihmetellessä. Viikko pois kaikista rutiineista, viikko ajattelematta YHTÄÄN MITÄÄN nollasi aika perusteellisesti. Tästä on hyvä jatkaa, kunhan keksisi mistä aloittaa.

Kroatian ruuat tekivät tehtävänsä: Viikossa kertyi kaksi lisäkiloa. Yritän aktiivisesti poistaa niitä syömällä super-ison lautasellisen salaattia tietysti kera rasvaisen fetan ja oliiviöljyn. :)

Kroatia-raporttia tulee, kunhan saan ajatuksia hieman selvitettyä.

Tuotetiedotusta

Itseasiassa olen yrittänyt iltapäivän kahlata läpi kehityspsykologiaa, mutta kun se on niin tylsää. Aargh. Samalla olen popsinut uutta Rainbow -tuotettua kuivattuja taatelipaloja. Ennen olen ollut koukussa Rainbown kuivattuihin aprikooseihin, mutta taatelit vievät kyllä voiton. Miinuspuolena on, että jo valmiiksi makeisiin taateleihin on lisätty neljä prosenttia raakaruokosokeria. Orange Seeds valitti tuotteiden makeudesta omassa blogissaan ja minäkin epäilen, että jostain kumman syystä meille halutaan tuputtaa yhä makeampia tuotteita. Miksiköhän?

Nyt sitten hillun täällä keskittymiskyvyttömänä sokerihumalassa, ihan omaa syytäni.

Ostin tänään myös Twiningsin omenan, kanelin ja rusinan makuista teetä. Nannaa on, vaikka onkin pussiteetä.

Itselleni voisin joululahjaksi ostaa Rammsteinin paidan tai napakorun tai vaikka kummatkin. Vähänkö olisivat päheet. Vain luottokortti puuttuu... Myös Amazonin toivomuslistalla on vaikka mitä kivaa. :)