Vika kerta

Nyt on taas yksi vika kerta takana. Nimittäin yliopiston kontaktitunnit. Kauhulla odottamani ryhmätyötunnit eilen ja tänään osoittautuivatkin paljon vähemmän työteliäiksi kuin luulin.

Toisin sanoen minulla on siis jäljellä enää kolme kirjatenttiä, yksi essee, kypsyysnäyte ja gradun loppu. Fanfaareja! Valmistumisen jälkeen voisinkin ehkä aloittaa aikuisen elämän. Painotan sanaa "ehkä" hyvin voimakkaasti. Olisiko sittenkin vielä yksi korkeakoulututkinto paikallaan?

Sitten huomioita ja kysymyksiä:

• Vanhuus ei tule yksin: En todellakaan muista itse suunnittelemani huivin mallikertaa. Piti käydä printtaamassa ohje. Noloa.
• Tämän postauksen kommenteissa tuli puhetta sukkanauhaliiviin ja sukkanauhavyön määritelmästä. Osaisiko joku valottaa aihetta enemmän?
  
• Haluaisiko joku olla mun henkinen tuki ja jutella mun kanssa Blogimiitissä? En uskalla tulla sinne, jos kukaan ei juttele mulle (varaudun näin etukäteen). Kyllä, pystyn juttelemaan myös muusta kuin opinnoistani, käsitöistä ja vaatteista, vaikkei tämän blogin perusteella sitä ole ehkä helppo uskoa.
• Saakeli mä olen tietotekniikkavammainen, mutta mä en oikeasti osaa käyttää Facebookia. Tai mä en tajua sen pointtia.

Huivi kymmenessä päivässä?

Löysin ihan omista varastoista langat huiviin, jonka tulisi sopia kuvassa olevasta kankaasta tehdyn leningin kanssa. Yhteensopivan leningin ja huivin kera voisi sitten juhlistaa ystävän häitä. Ainakin tällä hetkellä kuvittelen, että tiilenpunainen ja siniharmaa soivat hyvin yhteen. Katsotaan miltä lopputulos näyttää ja päädynkö ihan johonkin muuhun ratkaisuun.

Juuri tällaisia tilanteita varten on hyvä marinoida ihania lankoja kaapissa. Ei voi koskaan tietää milloin lankaa tarvitsee kahteenkymmeneen villapaitaan ja kymmeneen huiviin. Tähän työhön valittu lanka on Knit Picksin Shadow'ta, ohutta merinovillaa.

Huivi neulominen kymmenessä päivässä ei ole mikään ongelma, mutta kun huivimallikin on vielä mietinnän alla... Jos ei mitään uutta jännää löydy, neulon Liisan liljan. Mallikerta kun on muistissa.

Sukista

Koska edellisessä postauksessa julistin pesäeroani pitkiin housuihin, ajattelin nyt kirjoittaa sukista ja sukkahousuista. Itseasiassa olen pohtinut sukkaongelmia jo parin viime viikon ajan, koska nyt kun säät ovat kylmenneet, on pitänyt siirtyä pitkiin sukkiin tai peräti sukkahousuihin. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa paljassäärikausi on kuitenkin valitettavan lyhyt.

Monet naiset marisevat sukkahousujen epämukavuudesta, mutta minusta oikean kokoiset ja laadukkaat sukkahousut eivät tunnu päällä eikä niitä edes ajattele (kuulostan ihan Libresse-mainokselta). Tietenkin jos saisin valita, mieluiten kulkisin paljain säärin ympäri vuoden. Toisaalta, jos saisin valita vähän lisää, viettäisin harrastavan kotirouvan elämää jossain päin Italiaa.

Monet valittavat myös sukkahousujen kylmyyttä talvisaikaan. Tässä vaiheessa otetaan aseeksi kerrospukeutuminen: Paksut sukkahousut, yli polven ulottuvat villasukat ja villahousut pitävät koivet lämpiminä jopa 30 asteen pakkasessa.

Sukkahousuja vielä mukavammat ovat stay upit tai liivisukat. Tosin niitä kumpiakaan ei voi käyttää talvipakkasilla, muuten käy vielä huonosti (reidet jäätyy, tulee virtsatientulehdus). Tai ainakin pitää käyttää lisänä villahousuja. Minulla on DDR:ssä (!) valmistettuja paksuja liivisukkia. Niitä ei ole tehty pahvista, toisin kuin itäsaksalaisia autoja ja kodinkoneita, vaan kestävästä polyamidista.

Tein muutama päivä sitten sukkainventaarion, koska kaikista rasittavinta on alkaa etsiä aamulla kello seitsemän ehjiä sukkahousuja. Varsinkin jos on vielä niin pimeää, että karanneen silmukkajonon huomaa vasta, kun sukat ovat jo jalassa. Sitten myöhästyy bussista, kun pitää alkaa ommella tai vaihtaa sukkiksia. Ja perhosefektin vaikutuksesta New Yorkin pörssi romahtaa ja jossain Uzbekistanissa tapahtuu sukkavallankumous...

Joka tapauksessa inventaarion perusteella tulin siihen tulokseen, että minulla on:

• yksivärisiä paksuja ja ohuita sukkahousuja 12 paria,
• kuviosukkiksia 8 paria,
• pitsisukkiksia 14 paria,
• stay up- ja liivisukkia 12 paria,
• sekalainen määrä puuvillaisia ja villaisia polvi- tai ylipolvensukkia,
• sekalainen määrä varrettomia sukkia.
  

Tuo tuntuu minusta aika suurelta määrältä. Miksi kaapista ei tunnu löytyvän ehjiä ja sopivia sukkia, vaikka niitä todistettavasti siellä on? Pitäisikö niille kehittää jokin kätevä teline? Voisiko vaikkapa Niksi-Pirkka auttaa tässä asiassa? Ja miksi ostan niin paljon erikoisia kuviosukkahousuja, kun en niitä kuitenkaan paljoa käytä? Miksi esimerkiksi kullan- tai violetinväriset pitsisukkikset tuntuvat kaupassa niin vastustamattomilta, vaikkei niitä voisikaan käyttää arkisukkiksina? Tai kuka oikeastaan kieltää käyttämästä? Kysymyksiä, kysymyksiä!

Linkkivinkkinä, varmaan kymmenennen kerran Sock Dreams. Minullekin voi tilata lahjaksi tuolta juttuja! Vinkkinä stay upeista tykkääville: Tallinnan Kaubamaja on yleensä ilahduttanut laajalla italialaisella sukkavalikoimallaan. Eli jos sinne suuntaatte, suosittelen sukkaosastolla piipahtamista. Se on paljon parempi kuin Stockan vastaava.

Mielityn vaateblogi lopettaa sukkatiedoituksensa tällä kertaa tähän. Seuraavalla kerralla ehkä neulonta-asiaakin.

Vaatemeemeilyä

Hannele haastoi minut vaatemeemiin.

Tehtävä: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perässä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Itseasiassa luin haasteen jo aamulla, mutta silloin olin pukeutunut suihkun jäljiltä vain Stockmann Casa -merkkiseen punaiseen jättifroteepyyhkeeseen.

Nyt minulla on päällä hieman enemmän, vaikkakin tämäkin yhdistelmä menee "hassut kotiasut" -luokkaan. Eli sisältä ulospäin: Chantellen vaaleanpunaiset rintaliivit, Lindexin violetit pitsipökät, tummanruskeat alpakkasukat, H&M:n spagettiolkaiminen tummanruskea trikootoppi, Pihlaja-takki ja sitten viimeisenä bonuksena (tadaa!) armeijanvihreät reisitaskuhousut H&M:n miestenosastolta. Harvinaisuus sinänsä, koska ovat nääs ainoat pitkät housuni. Ihan lempparivaate oleskeluun ja ulkoiluun, muttei näissä kehtaa ihmisten ilmoille lähteä. Tai jos lähden, niin kuvittelen, että kaikki ajattelevat minun olevan joku punavihreä ituhippi. Ei kiitos.

En tunne ketään suurin piirtein ikäistäni (en siis tarkoita esmes 91-vuotiasta mummoani), joka vieroksuisi pitkiä housuja yhtä paljon kuin minä. Farkkuja minulla on ollut, mutta viimeisen parin kulutin loppuun varmaan viitisen vuotta sitten. Hameet ovat vaan niin paljon mukavampia ja kauniimpia päällä. Sukat ja sukkahousut tarvinnevat aivan oman postauksen...

En haasta ketään, kun kaikilla on tämä meemi jo ollut.

Kuin kaksi marjaa

Nokipallot ja Nappimöröt (EDIT: Siis vaiheessa olevat Nappimöröt)

Joo, tuli taas katsottua Totoro.

Olipas kiva viikonloppu: Paljon tekemistä, paljon sosiaalisia kontakteja, hyvää syötävää ja juotavaa. Nyt on mukavaa, kun ei ole mihinkään kiire. Eilisillan vieras torkkuu päiväunia sohvalla. Siippa torkkuu työpöytänsä ääressä.

Ihmisten pitäisi tulla useammin meille kylään, on tosi mukavaa saada vieraita. Lisäksi vieraiden ansioista koti säilyy siistimpänä, vieraskorea kun olen.

Nyt minäkin voisin mennä torkuille.

Ja tänään paistaa aurinko

Tänään on ukkostanut, satanut ja paistanut aurinko. Pilvipoutaakin välissä oli, jolloin Pihlaja-takki saatiin ikuistettua.



Olen muutaman päivän sulatellut pampuloiden (vai ovatkohan nuo nyppyjä?) määrää takissa ja nyt täytyy sanoa, että pidän takista tosi paljon. Siitä tuli juuri sellainen kuin ajattelin, takissa on vähän tuollaista vintage-henkeä. Pihlaja-takki päällä voisi mainiosti lähteä vaikkapa pelaamaan golfia Bertie Woosterin kanssa.



Lankaa meni hieman alle 450 grammaa. Lyhyiden hihojen sijaan lankaa riitti 3/4-pituisiin hihoihin. Lanka on Finlaysonin Karoliinaa (85% puuvillaa, 15% viskoosia). Lanka on varmaan 80-luvulta ja itse löysin sen kirppikselta. Paidan langat maksoivat viisi euroa. Vaikka lanka on suhteellisen paksua (50g/110m), päädyin neulomaan sitä 3,5:n puikoilla. Tällöin neulepinnasta tuli mukavan jämäkkää.

Takin malli on omasta päästä. Pintaneule on suoraan kirjasta Kauneimmat neulemallit ja pampulapalmikko samaisesta kirjasta aika runsaasti muunneltuna. Pampulapalmikot aiheuttivat sen, että takki on edestä hieman pidempi kuin takaa, mutta ei se minua haittaa.



Neuloin vartalo-osan yhtenä kappaleena kainaloihin saakka, kuten tavallisesti kaikki neuletakit teen. En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mitä järkeä on neuloa etu- ja takakappaleet erikseen.

Nappien valinta meinasi tuottaa vaikeuksia, mutta lopulta päädyin nahkapunosnapeilta näyttäviin muovinappeihin. Nyt takin voi pestä koneessakin. Napit näkyvät paremmin tässä kuvassa.



Pitää vielä kehaista, että olen pudottanut painoa syyskuun aikana kolme kiloa! Vaikka noista kuvista ei sitä huomaakaan... Ostin kuun alussa digitaalisen vaa'an ja olen lopettanut suklaan syömisen melkein kokonaan. Siinä suurimmat muutokset. Ja kyllä, olen ennen syönyt suklaata joka päivä (nyt äiti saa hepulin).

Työn viimeistelyä ja uuden suunnittelua

Pihlaja-takki valmistui tänään aikamoisen väännön jälkeen. Kuvia ja tarkemmat tiedot takista tulee, kun saan itseni jonkinlaiseen kuosiin ja kuvaajan kanssa aikataulut sopivat yhteen. En oikein tiedä mitä takista ajattelisin, kuviointi tuntuu varsin runsaalta.



Seuraavaksi haluan tehdä jotain nopeasti valmistuvaa. 30-luvun kirjoneuleslipoveri saa siis odottaa. Ajatusta on lantiolle ulottuvasta neuleliivistä, koska tämä paita on ihastuttanut käyttömukavuudellaan. Miksi olen tehnyt ennen talvineuleista niin lyhyitä?



Noissa kuvissa on neuleiden alustana villakangas, josta minun on pitänyt tehdä hame jo pari vuotta. Kaavatkin ovat valmiina, mutta nyt on koko ajan niin kauhea väsy, ettei oikein jaksa keskittyä opintojen lisäksi kuin mekaaniseen neulomiseen. Siskon verhotkin odottavat lyhennystä ties monettako kuukautta. Ihan tyhmää tämä oma laiskuus.

Yksi huiviprojektikin odottaa: Parin viikon päästä ovat ystävän häät, joihin minulla on erikoinen mekko, sen seuraksi pitäisi kehitellä jokin yksinkertainen huivi. Ei, varastostani ei löydy YHTÄÄN sopivaa huivia. Mekossa on harmaata ja valkoista, mutta en todellakaan pitäisikö huivin olla harmaasävyinen vai jotakin ihan muuta.

Kauheita ongelmia mullakin on. Milloinkohan saisin kokonaisen postauksen ilman valitusta aikaiseksi?

Nyt ei otsikkoa keksi

Tämä viikko onkin sitten mennyt flunssaisena. Vilustuminen, flunssa tai miksi sitä nyt haluaakaan kukakin kutsua, on typerä tauti: Kun pysyttelee kotona hissukseen, ei tunnu kovinkaan kipeältä ja tästä tietysti seuraa huono omatunto. Jos taas uskaltautuu lähtemään hoitamaan asioita/opiskelemaan/töihin, niin tulee paha olo jo bussimatkalla keskustaan. Itselläni tauti ei onneksi kuitenkaan kestä ikinä kauhean montaa päivää, toisin kuin esimerkiksi siipalla, joka on sairastanut samaa tautia jo viikon.

Flunssaisena ajatukset eivät vain kulje. Silloin pitäisi pysytellä neuloessa vain ainaoikeassa. Mitään uutta ei ainakaan kannattaisi suunnitella. Tai muuten suunnitelmista ja väriyhdistelmistä tulee vähintäänkin kummallisia. Kuten seuraavan kuvan koetilkku neulepaitaa varten. Mitä oikein ajattelin?! En tajua mitä tapahtui: Värit eivät sovi yhteen, kuviot ovat kauheita, ei ei ei.

EI näin.

Joo.

Olen katsonut liikaa Kyllä Jeeves hoitaa -sarjaa dvd:ltä ja nyt unelmoin 30-luvun neuleslipoverista. Minulla olisi siihen juuri sopivat langatkin... Unelmoin myös 30-luku -bileistä, joissa naiset olisivat pukeutuneet iltapukuihin, laulettaisiin ajan kuumimpia hittejä ja juotaisiin aika monet hömpsyt. Ikävä kyllä tätä varten tarvittaisiin kartano maaseudulla tai ainakin edustusasunto Etu-Töölössä. Olisiko kellään tarjota lainaksi? Lupaan olla hemaiseva emäntä.

Tökkii

Kotona on kylmä, litterointi ketuttaa ehkä potenssiin kymmenen ja lohturuokakaan ei auta.

Ainoa mikä innostaa gradun tekemiseen on mainio paitaideani: teen kaikille perheen maistereille MAISTERI-paidat, kunhan sen pirun todistuksen käteeni saan. DI- ja OPPILAS-paitojakin voisi olla luvassa. Ei tapahdu ihan pian, ei ainakaan tällä työskentelyvauhdilla.

Saakeli. Että voikin ärsyttää ihan kaikki.

Virkattuja kukkia

Sisko aloittaa taas tämän syksyn synttärisesongin. Sisko toivoi hieman epämääräisesti kukkarintakorua napilla synttärilahjaksi, siksi hän sai tänään lahjaksi nämä kolme:



Terälehdet ovat vähän vinksallaan, kun en oikein ikinä jaksa laskea pylväiden korkeuksia tai määriä.

On aika helppo tehdä lahjoja ihmiselle, jonka lempivärejä ovat olleet jo vuosia petroolinsininen, tummanruskea, oliivinvihreä ja violetti. Tai ainakin kuvittelen ne siskon lempiväreiksi. Korjaa, jos olen väärässä!

Syvällinen sunnuntai, osa 2

Keksin viime yönä kotiin tullessani uuden aikuisuuden määritelmän: Aikuinen on lähtiessään pois baarista vielä silloin, kun on kivaa (viime yönä minä olin aikuinen).

Olin eilen polttareissa, jotka olivat kivat, ihan supermukavat. Saunomista, syömistä, baareilua ja oheistoimintaa. Morsiantakaan ei pahasti nolattu. Kaaso oli järkkäillyt asiantuntevasti koko päivän ohjelman, kiitos siitä hänelle. Koska en tuntenut suurinta osaa morsmaikun kavereista, tutuistuin myös moneen uuteen kivaan ihmiseen. Odotan innolla tulevia häitä!

Sitten vielä vinkkinä: Ohikulkevien naisten iskemiseen EI kannata käyttää lausahdusta "Hey girls, I see you!". Varsinkaan, jos ohikulkeva joukko koostuu noin kymmenestä kovaäänisestä ja puheliaasta naishenkilöstä. Ruoholahden rikastuttajahan tämän lauseen laukoi ja lausahdus tietenkin aiheutti hilpeää hihittelyä koko loppuillan.

Hiljaista

Viime päivinä olen iltaisin lukenut Janoschin Suurta Panamakirjaa ja neulonut neuletakkia:


Sain äidiltä pari vuotta sitten lahjaksi Panamakirjan, johon on koottu yhteen kaikki 80-luvun alussa ilmestyneet Janoschin satukirjat.

Pikku Tiikerin ja Pikku Karhun (unohtamatta Tiikeriankkaa!) seikkailut ihastuttavat samalla tavalla kuin lapsena. Ehkä minulla on joku ruuvi löysällä, mutta melkein itkettää, kun Pikku Tiikeri huolehtii uimataidottomasta Tiikeriankasta (Tiikeriankkahan on pyörillä kulkeva lelu).

Neuletakki edistyy ja lanka onkin riittoisampaa kuin kuvittelin. Lankaa riittänee 3/4-pituisiin hihoihin. Tällä kertaa poikkeuksellisesti aloitin vartalo-osan neulomisella ja pelkään, että minulle käy klassisesti: Into neulomiseen lopahtaa ennen toisen hihan neulomisen aloittamista.

Sitten vähän rutkuttamista:
Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että olen alkanut olla todella huolimaton kirjoittamiseni suhteen. En tietenkään ikinä ole ollut mikään loistava kirjoittaja, lukiossakin sain ainekirjoituksesta välillä välttäviä pilkkuvirheiden takia. Toivoisin joka tapauksessa, että tuottamani teksti olisi edes luettavaa.

Meemiä pukkaa taas kerran

Koska siihen, kun täytän kolmekymmentä, on kaksi vuotta ja 27 päivää, niin on ihan järkevää listata kokemuksia.

Tämä meemi on Tiinalta. Jos saan yli 120 pistettä, olen kokenut jo tarpeeksi. Sitten voin iskeä hanskat naulaan ja käydä kiikkustuoliin (jota Siippa ei halunnut kirppikseltä ostaa).

Olen:
1. [1] halannut tyttöä
2. [2] halannut poikaa
3. [3] tanssinut pojan kanssa valssia
4. [4] tanssinut pojan kanssa hitaita
5. [5] tanssinut tytön kanssa hitaita
6. [ ] jäänyt melkein junan alle
7. [ ] jäänyt melkein mopon alle
8. [6] jäänyt melkein auton alle (Toinen nimeni on päätön kana.)
9. [7] ollut ihastunut
10. [8] vihannut jotakuta
11. [9] ollut mustasukkainen
12. [ ] ollut kreikassa/kreetalla
13. [10] ollut ruotsissa
14. [11 ] ollut venäjällä
15. [ ] ollut espanjassa
16. [11] ollut metsässä
17. [12] uinut järvessä
18. [13] uinut meressä
19. [14] ollut saunassa
20. [15] ollut höyrysaunassa
21. [16] ollut porealtaassa
22. [17] uima-altaassa
23. [ ] ollut tekemässä kamalia uimahyppyjä
24. [18] tyttö jolla on sisko
25. [19] tyttö jolla on veli
26. [20] tyttö jonka vanhemmat EIVÄT ole eronneet
27. [ ] tyttö jolla on poneja
28. [ ] tyttö jolla on kissa
29. [21 ] tyttö jolla on koira (Oli noin neljä kuukautta.)
30. [22] tyttö joka tykkää eläimistä (Teoriassa kyllä, varsinkin lampaat ja laiskiaiset on jees.)
31. [ ] tyttö joka tykkää autoista
32. [23] tyttö joka tykkää shopata
33. [24] ostanut kaupasta litran maitoa
34. [25] käynyt Ankkarockissa
35. [26] lakannut varpaankynnet
36. [27] ajanut mopolla/fillarilla ojaan (Fillaril)
37. [28] omistanut kauluspaidan
38. [ ] ollut vesirokossa
39. [29] heittänyt jotakuta lumipallolla päähän (Joo, ja pikkuveljeä kivellä otsaan)
40. [ ] kaatunut lasketteluhissijonossa
41. [30] nauranut toisen epäonnistumiselle
42. [ ] lyönyt jotakuta turpaan
43. [31] katsonut Kauniita ja Rohkeita
44. [32] pelannut jalkapalloa (Ennemminkin potkupalloa)
45. [ ] tehnyt kokonaisen piruetin
46. [ ] antanut poikien meikata itseni
47. [33] uinut alasti
48. [ ] kirjoittanut sanomalehden yleisöpalstalle
49. [ ] tiputtanut roskia ventovieraiden postilaatikkoon
50. [ ] lukenut salaa jonkun toisen tekstiviestit
51. [34] leikannut itseltäni otsahiukset pois kokonaan (Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?!)
52. [35] polttanut selkäni auringossa
53. [ ] hypännyt talon katolta
54. [ ] lyönyt pesäpallo mailalla jotakuta päähän/käteen
55. [36] ajanut pyörällä, jossa ei ole jarruja
56. [ ] laskenut pulkalla hiekkatiellä
57. [ ] kaivertanut puuhun tekstin
58. [37] tehnyt juhannustaikoja (Tosin en nyt laskenut elämääni niiden varaan.)
59. [38] leiponut omenapiirakan (Onkin minun bravuurini!)
60. [ ] syönyt simpukoita
61. [39] esittäytynyt toiseksi ihmiseksi
62. [ ] ostanut yli satasen maksavat farkut (Markka-aikaan hyvinkin...)
63. [ ] ratsastanut hevosella
64. [ ] tanssinut sadetanssia keskellä tietä (Tanssinut sateessa keskellä tietä, mutten sadetanssia.)
65. [40] polttanut sormiani tulitikkuun
66. [41] räjäyttänyt ilotulitteita
67. [ ] pelannut pokeria rahapanoksella
68. [ ] pudonnut laiturilta järveen/mereen, toisen tönäisemänä
69. [42] halannut äitiä
70. [43] ostanut jotain kirpputorilta
71. [44] juonut kahvia
72. [ ] laittanut neon valoa silmiini (Siis mitä?)
73. [45] ollut laivalla
74. [46] laulanut karaokea (Julma rangaistus kuulijakunnalle)
75. [47] käynyt Särkänniemessä
76. [48] ollut yksin lentokoneessa (Varmaankin tarkoittaa ilman tuttua seuraa)
77. [49] potkaissut seinään
78. [ ] vittuillut kirjastontädille (Ei sellaista tehdä)
79. [50] laulanut suihkussa
80. [51] valehdellut ikäni saavuttaakseni jotain
81. [52] opiskellut ranskaa
82. [ ] rahastanut mummoilta omaan pussiin (???)
83. [53] potenut jostain syystä koti-ikävää
84. [54] kontannut keskellä tietä (Luultavammin)
85. [55] vuorannut huoneeni seinät julistella
86. [56] neulonut villapaidan
87. [57] antanut jollekulle joululahjan
88. [58] tehnyt lumiukon keskelle pihaa
89. [59] pelannut Monopolia
90. [ ] jäänyt kiinni tupakan poltosta
91. [60] tiskannut
92. [61] itkenyt itseään uneen
93. [62] vittuuntunut virtalähteen pitämään ininään
94. [ ] soittanut hätänumeroon
95. [63] nukkunut pommiin
96. [ ] Syönyt muurahaisen
97. [64] Värjännyt hiukset
98. [65] Ollut blondi (Se meripihkan värinen viritys parin vuoden takaa oli blondi.)
99. [66] Tehnyt läksyt kunnolla
100. [67] Saanut 4:n (kokeesta) (Tällä varmaan tarkoitetaan peruskoulua ja lukiota.)
101. [ ] Viskonut omenoita
102. [ ] Ollut putkassa
103. [ ] Nukkunut roskiksessa
104. [68] Tehnyt rikoksen (Riippuu mikä lasketaan.)
105. [69] Paiskonut tavaroita
106. [70] Kuunnellut Himiä
107. [71] Värjännyt hiukset yli 20 kertaa
108. [72] Lintsannut
109. [ ] Juonut kusta
110. [73] Nukkunut tunnilla (Tämän takia tunneilla pitäisi saada neuloa.)
111. [ ] Maistanut huumeita
112. [74] Ollut lentokoneessa
113. [75] Muuttanut
114. [76] Tilannut tuotteita netistä
115. [ ] Tehnyt yli 100:n euron kännykkälaskun
116. [ ] Seonnut Marilyn Mansoniin
117. [77] Ollut haastattelussa
118. [78] Saanut turpiin
119. [ ] Soittanut kitaraa
120. [ ] Varastanut posteja laatikosta
121. [79] Lyönyt vetoa
122. [80] Poseerannut alasti (Ylävartalo paljaana kuvataidelukioproggiksessa)
123. [ ] Leikkinyt aidoilla hämähäkeillä
124. [81] Yöpynyt hotellissa
125. [82] oksentanut matolle
126. [83] Lukenut seiskaa
127. [ ] Pelannut Harry Potteria
128. [84] Väärentänyt kokeeseen nimen
129. [ ] Juossut pakoon ampiaisia
130. [85] Pyytänyt anteeksi
131. [ ] Istunut koneella jopa 14h putkeen
132. [ ] Soittanut pilapuheluja
133. [86] Vihannut räppäreitä
134. [87] Soittanut väärään numeroon
135. [88] Nukkunut sohvalla
136. [89] Nukkunut puun alla
137. [90] Ollut sairaalassa (En tosin syntymäni jälkeen.)
138. [91] Valvonut koko yön
139. [92] Juossut alasti ulkona
140. [ ] Käynyt avannossa
141. [93] Hypännyt ikkunasta ulos
142. [ ] Paskonu housuihin yli 10v.
143. [ ] Pudonnut hevosen selästä
144. [94] Saanut 10:n kokeesta
145. [95] Leikannut hiuksia
146. [96] Kiroillut ruokapöydässä
147. [97] Polttanut levyjä
148. [98] Harrastanut liikuntaa
149. [ ] Karannut kotoa
150. [99] Näytellyt
151. [100] Nukkunut päivällä
152. [101] Käynyt ulkohuusissa
153. [102] Polttanut tupakkaa (Kaksi tai kolme elämäni aikana. Pahaa on.)
154. [ ] Polttanut talon/pientalon
155. [103] Grillannut
156. [ ] Nähnyt teurastettuja sikoja
157. [104] Ollut Linnanmäellä
158. [ ] Uskonut horoskooppeihin
159. [105] Tuhlannut yli 50 euroa rahaa samalla kertaa
160. [ ] Käyttänyt vanhempien korttia
161. [106] Ajanut autoa (Mökkitiellä)
162. [ ] Syönyt matoja
163. [ ] Raiskannut
164. [ ] Hyppinyt katoilta
165. [107] Eksynyt ostoksilla
166. [108] Matkustanut junalla
167. [109] Nukkunut bussissa

11 jäi vajaaksi. Nyt pitää muunmuassa syödä matoja ja karata kotoa (heh), että kokemuksia kertyy tarpeeksi.

Tästä tuli mieleen Hnan "Eka kerta"-postaus keväältä. Olen sen jälkeen aina fiilistellyt tuolla ajatuksella, koska minusta se on niin hyvä. Miksi on olemassa ainoastaan se yksi oikea eka kerta, vaikka ihmiselossa tapahtuu ekoja kertoja koko ajan?

Tänään olen menestyksekkäästi kirjoittanut esseetä ja välillä lueskellut Erään Saaran tutkimuksia. Siinä vasta valittaja minun makuuni!

Materialistin arkea, osa 2

Materialistinen minäni on taas kehrännyt tällä viikolla. Olen saanut lahjoja ilman mitään syytä.

Ystäväni Valokuvaaja lahjoi minua Keskiajan keittiö -kirjalla. Fanitan kirjoittajaa ja fanitan myös aihetta. Kirjasta löytyy tietoa, ruokaohjeita ja keskiaikaisia maalauksia ja kuvia. Ja kuvista löytyy myös historiallisia vaatteita. Ihan mainioin kirja, kiitos!



Löysimme myös Valokuvaajan kanssa yhteisen fanituksen kohteen: Tuomas Enbuske toimittaa nykyään mielenkiintoista aamuohjelmaa Ylen Ykkösellä. Sen lisäksi, että ohjelma-aiheet ovat mielenkiintoisia, Enbuske laukoo fiksuja kommentteja ja hänen äänensä on hyvin radioon sopiva. Käykää kuuntelemassa ja fanittakaa tekin. Hienoa, että rasittavan huonon talkshown toisesta vetäjästä kuoriutuu asiantunteva radiotoimittaja.

Sain blogini lukijalta mainion Käsineitä kankaista -vihkosen vuodelta 1943. Vihkosessa ovat kaavatkin tallella ja pidän todella paljon näistä pula-ajan valistusvihkosista, joissa kekseliäisyys on arvossaan. Vihkosissa näkyy tarve kauneuteen myös aikana, jolloin tekstiilimateriaaleja ei juuri ollut.

Sattumoisin minulla on samaa sarjaa oleva Nykyhetken kankaita -vihkonen. Vihkosessa kehotetaan kankaankudontaan kotona ja neuvotaan kuinka tavallisten tekstiilikuitujen ohella vaatetuskankaisiin voi käyttää naudan, koiran, ketun ja angorakaniinin karvoja. Ihmishiustakin voi käyttää pukukankaisiin, jopa niin, että puolet langasta on hiusta ja puolet lampaanvillaa. Olisipa kiva: "Jos nyt haluat takkikankaan, niin leikataanpas toi sun tukka pois."

Tapaopas-kokoelmani on myös karttunut muutamalla kirjalla, tädiltäni sain viikko takaperin pari tapaopasta ja kotitalouden oppikirjan vuodelta 1962, jonka välissä oli mainioita mainoslehtisiä lähinnä 1970-luvulta:


Tuo "kevytkorpuista katatte vaikka kokonaisen päivällisen" on minusta aika vinkeä. Ei kauhea houkuttelevaa.

Materialistinen minäni käväisi viikolla myös parilla kirpparilla:


Sisko vinkkasi, että yhdeltä kirpputorilta saa valokuvia edullisesti. Nämä kaikki ovat ateljeekuvia ja ostin ne naisten kampausten tai puvun kaulusten tehden. Löysin toiselta kirppikseltä nappeja, ompelulankaa ja pellavaisen pöytäliinan. Kaikki löydöt maksoivat yhteensä alle 10 euroa.

10% -projekti meni vähän puihin jo ensimmäisenä päivänä. Kädentaidot -messuilta halusi välttämättä mukaan Angorinan ihana lanka. Kasvivärjätyt ruskeat ja siniharmaat langat ostin Planet fairtraden kojusta. Eli painoa lankavarastolle tuli lisää 0,5kg.



Nyt tämä jatkuva päivittäminen saa loppua, menen siivoamaan ja leikkimään, että mulla on elämäkin.

Syvällinen sunnuntai

Onkohan aikuistuminen sitä, että tajuaa, ettei tästä enää fiksummaksi tai kypsemmäksi tule? Perspektiiviä asioihin ehkä tulee lisää, mutta sisäinen teini pysyy aina? Sitten välillä se sisäinen teini yllättää ja kaikki menee vähäksi aikaa sekaisin? Näin se varmaankin on.

Materialistin arkea, osa 1

Tällä viikolla olen ollut tavallistakin pahempi tavarankerääjä, mutta siitä lisää postauksessa "Materialistin arkea, osa 2". Kenkien hankintaa edisti mukavasti eilinen palkkapäivä ja poikkeaminen kenkäkauppa Derbyyn (Hämeentie 2). Suosittelen Derbyä lämpimästi, palvelu on aina mainiota.


Sihteerikengät

Korostan, että nämä kengät eivät olleet mitenkään turha ostos. Tarvitsin oikeasti uudet mustat kävelykengät, koska edelliset hajosivat Pietarin loskaisessa maaliskuussa pari vuotta sitten. Mitä ihmeen suolaa se kaupunki käyttää katujen sulana pitämiseen?

Itseasiassa mitkään pompadour-korolla varustetut kengät eivät voi olla turha ostos. Pompadour-korko on ehdottomasti kaunein korkotyyppi ja lisäksi pompadour-korkoisilla kengillä on helppo kävellä ja juosta (siis 200 metriä bussipysäkille). Korko-inhokkini ovat taasen tolppakorot. Yksikään nainen ei näytä hyviltä tolppakorkoisissa kengissä, saatika osaa kävellä niillä.

Ostamani kengät eivät oikeastaan ole sihteerikengät, koska ne ovat mukavat jalassa ja niillä voi mainiosti kävellä pitkiäkin matkoja. Kenkiä voi siis käyttää muulloinkin kuin kirjoittaessaan vanhanaikaisella kirjoituskoneella saumasukat jalassa.