Sisäinen minä
posted by Mielitty at 6:41 PM
perjantai, marraskuu 30, 2007
Tietoa minusta
- Nimi: Mielitty
- Sijainti: Helsinki, Finland
Maisteritar jaarittelee omiaan. Erityisen kiinnostunut olen vanhoista tekstiilitekniikoista ja napeista sekä ennen 1950-lukua julkaistuista "naisten oppaista".
WWW.MIELITTY.COM
Lisää minut Blogilistalle suosikkeihisi
Omat käsityöohjeet
Galleria
Linkit
Previous posts
- Hyvä sunnuntai
- Visuaalisuudesta ja analyysin vaikeudesta
- Ihanan kamalaa
- Pimeää
- Kolme viikkoa messuihin!
- Pettymys
- Hameen suunnittelua
- ...
- La Musique Française
- Ensilumi
Archives
- toukokuu 2005
- kesäkuu 2005
- heinäkuu 2005
- elokuu 2005
- syyskuu 2005
- lokakuu 2005
- marraskuu 2005
- joulukuu 2005
- tammikuu 2006
- helmikuu 2006
- maaliskuu 2006
- huhtikuu 2006
- toukokuu 2006
- kesäkuu 2006
- heinäkuu 2006
- elokuu 2006
- syyskuu 2006
- lokakuu 2006
- marraskuu 2006
- joulukuu 2006
- tammikuu 2007
- helmikuu 2007
- maaliskuu 2007
- huhtikuu 2007
- toukokuu 2007
- kesäkuu 2007
- heinäkuu 2007
- elokuu 2007
- syyskuu 2007
- lokakuu 2007
- marraskuu 2007
- joulukuu 2007
- tammikuu 2008
- helmikuu 2008
- maaliskuu 2008
- huhtikuu 2008
- toukokuu 2008
- kesäkuu 2008
- heinäkuu 2008
- elokuu 2008
- syyskuu 2008
- lokakuu 2008
10 Comments:
Hei, olitko aamulla yths:llä? Joku kovasti sun näköinen neitonen istui odottamassa terveydenhoitajalle pääsyä puikot viuhuen!
En ollut, vaikka kaikkialla onkin neuletyö mukana.:)
Olipas se eläin!! Munkin päätä särkee ja pahaa tekee, migreeniä kai.
Olin viime viikonloppuna Helsingissä ja oli aika ylläri, kun Filo (!!) käveli Hakaniemen hallissa vastaan. Olis varmaan pitänyt mennä tervehtimään ja kyselemään kuulumisia, mut en ollut kovin sosiaalisella tuulella. Kaipa tuo olis vielä mut muistanut. Celinestä ja Jeanistakaan, kun en ole kuullut sen koommin kun Pariisista lähdettiin. Huokaus.
Joo, mäkin törmäsin Filoon viime lauantaina Helsingissä! Oli aivan epätodellinen tunne, kun rouva oli aivan väärässä maassa ja kaupungissa.:) Se on tainnut nuohota koko Helsingin aika huolella läpi.
Pyysin s-postiosoitteen ja se antoi kotiosoitteensakin, mutta mä onneton hukkasin sen lapun jo johonkin meille kotiin. Tosin en ole tässä Pariisiin lähiaikoina lähtemässä...
Mutta... sehän... on... SÖPÖ!! *rutistaa pientä laiskiaista*
Ja oli se videokin ihan hauska :)
Toihan oli jo ihan johdatusta, kun me molemmat nähtiin se samana päivänä!! Olikohan siihen joku syy?? En voi olla miettimättä. Toivon sulle ihanaa alkavaa joulukuuta!! Saako jo avata joulukalenterin ekan luukun, hihiii!!
Tuo on söpö laiskiainen! Ihan eri maata kuin se taskussani viihtyvä yksilö:-)
Toivottavasti kivut ja säryt hellittävät pian!
Jos vompatti voi olla ihmisen pimeä puoli, kai sitten laiskiainenkin voi... Mutta on se söpö sellainen.
Hetkinen... Ihmisen söpö pimeä puoli?
Hahhah hyvä kun sen piti vielä haukotella ja kellahtaa selälleen kun oli NIIN iso homma kurkata tuolta laatikosta :D
Saksassa jossain eläintarhassa noita kiipeili pitkin apinatalon kattoa kosketusetäisyydellä ja mun teki NIIN mieli silittää kun yksi niistä kahmi mansikoita ahkerasti suuhunsa ihan mun naaman edessä, mutta siellä oli paljon kylttejä jossa sanottiin että laiskiaiset puree tosi kipeästi :)
Kati, ehkä tuo merkitsee, että Pariisiin olisi lähdettävä. Kyllä kelpaisi minulle.:) Sinulle myös onnellista joulukuuta!
Rappiotäti, adoptoisin vauvalaiskiaisen, jos se vain olisi mahdollista. Katonrajassa hengaava laiskiaisaikuinen voisi olla jo sitten haastavampi.
Milliini, niin vompatilla pompatilla kuin ihmisellä pihmiselläkin on sielu. Luultavammin myös laiskiaiselta paiskiaiselta löytyy sellainen...:) Söpö pimeä puoli kuulostaa kyllä hyvältä.
Frigga, no musta tuntui perjantain AIVAN tuolta eläimeltä. Onneksi on nyt hieman virkeämpi olo. Pureva laiskiainen ei kyllä kuulosta hyvältä, nyt mun unelmani lemmikkilaiskiaisesta romuttuivat!
Lähetä kommentti
<< Home