Ja tänään paistaa aurinko

Tänään on ukkostanut, satanut ja paistanut aurinko. Pilvipoutaakin välissä oli, jolloin Pihlaja-takki saatiin ikuistettua.



Olen muutaman päivän sulatellut pampuloiden (vai ovatkohan nuo nyppyjä?) määrää takissa ja nyt täytyy sanoa, että pidän takista tosi paljon. Siitä tuli juuri sellainen kuin ajattelin, takissa on vähän tuollaista vintage-henkeä. Pihlaja-takki päällä voisi mainiosti lähteä vaikkapa pelaamaan golfia Bertie Woosterin kanssa.



Lankaa meni hieman alle 450 grammaa. Lyhyiden hihojen sijaan lankaa riitti 3/4-pituisiin hihoihin. Lanka on Finlaysonin Karoliinaa (85% puuvillaa, 15% viskoosia). Lanka on varmaan 80-luvulta ja itse löysin sen kirppikselta. Paidan langat maksoivat viisi euroa. Vaikka lanka on suhteellisen paksua (50g/110m), päädyin neulomaan sitä 3,5:n puikoilla. Tällöin neulepinnasta tuli mukavan jämäkkää.

Takin malli on omasta päästä. Pintaneule on suoraan kirjasta Kauneimmat neulemallit ja pampulapalmikko samaisesta kirjasta aika runsaasti muunneltuna. Pampulapalmikot aiheuttivat sen, että takki on edestä hieman pidempi kuin takaa, mutta ei se minua haittaa.



Neuloin vartalo-osan yhtenä kappaleena kainaloihin saakka, kuten tavallisesti kaikki neuletakit teen. En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mitä järkeä on neuloa etu- ja takakappaleet erikseen.

Nappien valinta meinasi tuottaa vaikeuksia, mutta lopulta päädyin nahkapunosnapeilta näyttäviin muovinappeihin. Nyt takin voi pestä koneessakin. Napit näkyvät paremmin tässä kuvassa.



Pitää vielä kehaista, että olen pudottanut painoa syyskuun aikana kolme kiloa! Vaikka noista kuvista ei sitä huomaakaan... Ostin kuun alussa digitaalisen vaa'an ja olen lopettanut suklaan syömisen melkein kokonaan. Siinä suurimmat muutokset. Ja kyllä, olen ennen syönyt suklaata joka päivä (nyt äiti saa hepulin).